tiistai 13. lokakuuta 2015

Eihän se mikään lapamato ole!

Oltiin ensimmäistä kertaa tokoilemassa uudessa ryhmässä, uudessa paikkaa ja tosiaan ihan uusia juttuja kun ei ole tuota tokoa tullut oikeen treenattua..
Ensiksi esiteltiin itsemme ja kerroin että Ahti ei oikein syty ja vire on hukassa, hieman yksinkertainen mies se vaan on. Kun tovi oltiin tehty hommia niin ryhmän vetäjä tuli sanomaan että "eihän se mikään lapamato ole, tosi hyvin tekee hommia!"

Aluksi otettiin luoksepäästävyyttä. Ahtilla on se hyvin hanskassa. Istuu nätisti sivulla eikä mene ihmistä kohden, hieman siirtää painoa taaksepäin kun ihminen koskee sen rintaan mutta pysyy paikallaan.
Tämän jälkeen iski kyllä pieni shokki kun iso räyhäävä koira asteli sisään halliin. Mutta mitä teki Ahti? -EI MITÄÄN! En tiedä menikö herra niin shokkiin vai alkaako oppi hiljaa mennä perille. Pääasia että ei räyhännyt takaisin.
Tämän jälkeen otettiin häiriö-seuraamista. Kolme koirakkoa toisella puolella hallia ja kolme toisella ja käveltiin limittäin ja tehtiin täyskäännökset ja takaisin ja takaisin ja takaisin ja.... Koko seuraamis-treeni kesti noin vartin ja me taukoiltiin kyllä eniten kaikista, jotkut veti seuruuta sen vartin putkeen. Huh huh. Saatiin hyvin vinkkejä täyskäännöksiin, ohjaajalle enemmän vauhtia niin tulee vauhtia koiraankin!
Tämän jälkeen jokainen sai ottaa yhden haluamansa liikkeen ja ryhmän vetäjä antoi ohjeita. Muitten ryhmäläisten tuli treenata omatoimisesti sillä välin. Me suurimmaksi osaksi vaan hengailtiin Ahtin kanssa ja otettiin kontaktia kun oli hyvät häiriöt (rähinää taas). Pari kapulan pitoa otin ja ne meni ok. Omalla vuorollani paneuduttiin jääviin (maahan). Ahti tarvitsee kauheat käsiavut vieläkin ja niihin pohdittiin ratkaisua. Ensin pari kertaa käsiavulla ja nämä kerrat meni hyvin. Sitten ilman käsiapua ja eipä herra enää osannut maahan mennä. Ensimmäisenä koitettiin että autan jalalla, kyykkään samalla kun annan käskyn, Ei toimi. Toisella kertaa niin että käännyn Ahtin eteen, Ei toimi. Tässä vaiheessa Ahti oli jo ihan sippi ja lopetettiin treeni siihen. Seuraavaksi koitetaan jääviä varmaan namialustalla jospa sillä saisi käden häivytettyä pois.
Liikaa apuja, liian kauan. Itsepä olen soppani keittänyt :)
Hyvä fiilis jäi treeneistä, Ahti ei rähissyt ja tuhisee nyt tyytyväisenä tässä jaloissa. Väsynyt koira on hyvä koira. Kiva kun oli ryhmä jossa on monen tasoisia koirakoita, toiset on hyvänä häiriönä ja muista saa rutkasti motivaatiota kun katsoo niitten upeita suorituksia!



Oletteko muuten huomanneet oikeasta ylänurkasta löytyvän toivepostaus äänestyksen?
Yritän nyt joka kuukausi keksiä siihen erilaisia vaihtoehtoja ja sitten joka kuukausi toteuttaa toivotuimman. Äsken saittekin yhden kasvatin kuulumisia ja nyt alan suunnitella kirjoitusta meidän ruokailuista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti