keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Mitä mietit ostaessasi koiraa?

... Vai mietitkö yhtään mitään?
Näin kotona kuumeisena ajattelin avautua asiasta joka mua ärsyttää, aivan huimasti!

Hoidetaan äitini kanssa kasvatus-asiat aina yhdessä, autetaan toinen toistamme. Niin oli nytkin, äitini viimeisen pentueen kohdalla. Pentuja varailtiin jo tiuhaan tahtiin ja osa niistä olikin jo muuttaneet omiin koteihinsa, jäljelle jäivät Jallu ja Sohvi, pallivikainen uros ja sijotuskotia Kokkolan lähettyviltä etsivä narttu. Varauksia tuli taas mutta kerta toisensa jälkeen ne peruuntuivat. Äiti oli aina yhtä onnellinen "NYT Jallu löysi sen oman hyvän kotinsa" kunnes tuli taas puhelu tai viestiä että "Emme otakaan Jallua" Tunsin äitin ärsytyksen ja halusin auttaa, niinpä laitoin ilmoituksen facebookiin eri koirapalstoille ja ilmoitusta jaettiinkin melkein sata kertaa! Kyselyitäkin tuli huimasti.. Mutta minkälaisia? Kyseessä on kuitenkin rotukoira ja rodusta löytää kyllä helposti tietoa netistä kun vaan viitsii avata sen Googlen. Söpö pentukuva sai ihmiset hulluiksi! "Voi mikä ihana söpöliini, voisi muuttaa meille" Söpön ulkokuoren alla on kuitenkin terrieri. Ja ei emme myy glenniä chihuahuan kaveriksi koska se luultavasti söisi sen, emmekä anna koiraa sijoitukseen lapselle jolla jo ennestään on nuori terrieri, emmekä lahjaksi äitille joka on eläkkeellä ja haluaa oman "sylivauvan". Suurin osa kyselijöistä hiljeni kun kysyin ovatko perehtyneet rotuun, sillä glenni ei ole chihuahualle se paras painikaveri, ja glenniä ei voi päästää lapsen kanssa yksin lenkille ja se eläkeläinen mummo joka haluaa aikuista glenniä pitää sylissään niin otatko minuun yhteyttä sillä mä haluan niin nähdä sen! Jos haluat antaa itsestäsi hyvän vaikutelman niin kannattaisiko edes ottaa selvää minkä kokoinen kyseinen koira on aikuisena? No nämä jotka eivät tienneet mistään mitään sai toki unohtaa heti ensikättelyssä, seuraava ryhmä oli ne jotka tiesivät, ottivat selvää tai kysyivät. Monen kohdalla tuli jo sellainen "JESS!" fiilis kun näköjään jopa tiesi mikä ihmeen koirarotu tuo glen of imaalin terrieri onkaan.. No turhaan niistäkin suurimmaksi osaksi innostuin. Parille annoin numeroni johon soittaa kun vaikuttivat fiksuilta viestittelyn jälkeen, siitä se alamäki alkoi. "Määpä mietin huomiseen" "Pitääpä jutella vielä mieheni kanssa" tai laittaa päivän päästä viestiä "Ei mulla olekaan rahaa koiraan enkä saanut pankista lainaa" Siis mitä sun pitää miettiä, etkö jo ole miettinyt tarpeeksi koiran hankintaa jos jo kasvattajalle viestittelet ja soittelet ja jos sen teet vielä salaa mieheltäsi niin kannattaako jo sitten suosiolla jättää väliin sillä koiran pitäisi olla perheen yhteinen päätös! Ja myynti-ilmoituksissa kyllä yleensä lukee hinta, ja jos jo sen rahan kasaan saaminen vaikuttaa mahdttomalta niin millä sitten meinaat ruokkia, rokottaa ja muuten hoitaa koirasi jos sinulla ei siihen ole varaa?
Onneksi risujen seasta löytyi myös ruusuja ja Jallu (nykyinen Nemo) löysi hyvän kodin.

Mutta ennen kuin otat yhteyttä kasvattajaan, mieti EDES nämä asiat valmiiksi läpi:

1. Ota ensin selvää rodusta, jos mahdollista niin myös pennun vanhemmista/sukulaisista.
2. Miksi päädyit juuri tähän rotuun, plussat ja miinukset
3. Keskustele ensin perheesi kanssa, mitä kukin koiralta haluaa vai haluaako muu perhe edes koiraa?
4. Onko perheesi rahatilanne sellainen että voitte ottaa koiran? Entä onko teillä tarpeeksi aikaa koiralle?
5. Ota selvää rodun perinnöllisitä sairauksista ja kysele niistä kasvattajalta, hyvä kasvattaja kertoo mielellään myös näistä vähemmän mukavista asioista.
6. Muista että söpöstä pikku pennusta kasvaa aikuinen koira josta on huolehdittava koko sen elinikä.
7. Mihin tarkoitukseen olet koiraa hankkimassa? Harrastuksiin, lenkkikaveriksi vai sohvalle viereesi köllimään?
8. Ota selvää myös eri kasvattajista, kuka haluaa hyvän näköistä koiraa ja kuka tervettä koiraa?

Kiitos ja anteeksi. Ennen kuin joku vetää tekstistä palkokasvin liian syvälle sieraimeensa niin muistakaa että tämä oli vain minun mielipiteeni :-)



2 kommenttia:

  1. No mutta näinhän sen kuuluisikin mennä. En tajua kuka tästä nyt herneen nokkaansa voisi vetää, saatikka miksi. Onhan se harmi miten kevyin perustein koiraa ollaan hankkimassa ja eikä varmastikaan mietitä sitä, että rahaa tulee kulumaan sen pennun hinnan jälkeenkin. Meillä pentuun säästettiin lähes vuosi, ja moneta asiasta sinä aikana luovuttiin ja rahat pistettiin mielummin säästöön pennun tilille. Tuon samaisen vuoden vietin rotuun tutustuen, no kahteen, oikeastaan, kun meillä ne asiat meni miten meni. Ensimmäisella yrityksellä kun meni pieleen olin tosi pettynyt sen kasvattajankin toimintaan, tuli tosi yllätyksenä että joku päättäisi olla olematta rehellinen, kun puhutaan kasvattamastaan rodusta. Hirmu hienoa siis, että te olette noin vastuullisia kasvattajia, ja valikoitte tarkasti kodit, joinne pennut menee. Jälkikäteen vasta tämän olen oppinut ja kunnioitus on kyllä noussut teitä kelpo kasvattajia kohtaan ihan urakalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Satu, kiitos. Ja en määkään ymmärrä miksi joku herneen nokkaansa vetäisi, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta! Ite oon oppinu arvostaan näitä asioita kun omalle kohdalle on osunu mitä parhaat kasvattajat ja haluan itsekkin olla sellainen. :)

      Poista