Kisapaniikki

Meidän seuraavat rally-toko kisat on jo ensi viikonloppuna! No ennen sitäähän mun piti tehdä kaiken maailman juttuja, teinkö ne? -EN! Palkkaamattomuutta (sosiaalista palkkaa) pitäisi harjoitella niin hirveästi ja samoin kisanomaista treeniä kaivataan ja rutkasti! Lähdöt kusee, kestoa pitäisi saada siihen lähtöluvan odottamiseen.. ja, ja, ja ja no lista on aikalailla loputon mutta  niin ei valitettavasti ole aika. Taas väsymys ja stressi pukkaa päälle, samoin kauhea flunssa, joten ollaan jätetty aika paljon treenejä välistä viime aikoina. Oon oppinut että mun on väsyneenä ja ärtyneenä turha koittaa treenata, se olisi niin väärin koiria kohtaan kun mulla palaa pienimmästäkin virheestä hermo vaikka vika onkin minussa. Niinpä ollaan vaan tehty pitkiä lenkkejä rannalla ja metsässä. Tänään käytiin Nessan kanssa kuitenkin taas pujottelukurssilla ja samalla otettiin Kokkolassa pari seuraamis pätkää ja istu-maahan hömpötystä. Kotia päästessä vilkaisin Forecan sivuja ja kuinkas ollakaan viikonlopuksi luvataan sadetta, ja kunnolla! Nessaahan sade ei haittaa, aina näyttelyissäkin toivon että sataisi sillä Nessa on siitä niin innoissaan toisin kuin monet muut.. Toista on esim Ahtin kanssa, herra kiertää jokaisen lätäkön ja treenaaminen edes kostealla säällä tuottaa yleensä tuskaa. Onneksi nytkin satoi, ei muuta kuin Ahtille rensselit niskaan ja sateeseen treenaaman tuon hienohelman kanssa. Ja siis WAU! On tainnut treenittömyys tehdä tuolle maastonakille hyvää, niin kuulolla oli ja ei yhtään haitannut vaikka satoi ja peppu kastui, kunpa näin olisi viikonloppunakin! Nyt pitää vaan malttaa olla treenaamatta liikaa (paniikki-treenaan aina hulluna ennen kisoja) ja koittaa vaan pitää hauskaa sekä muistaa se sosiaalinen palkka (!!) eikä kokoajan survoo nakkia nuitten naamaan.. Torstaina on onneksi vielä rally-tokon ohjattu tunti, sitä nimittäin kaivataan!