Aluksi neitiä jännitti tosi paljon, mä istuin edessä, Onni takana ja Nessa oli meidän välissä. Mutta laitojen yli piti kokoajan kurkkia, samoin mä taisin olla Nessan eessä kun kokoajan tähyili mun takaa eteenpäin. Reissu jäi aika lyhyeksi kun joella jonne oltiin menossa oli porukkaa kalassa niin ei viitsitty mennä häiritsemään vaan käännyttiin takaisin.
Takasinmenomatkalla Nessa keksi "kivan" jutun, aaltoja ja vaahtopäitä oli pakko näpsiä kokoajan! Sitten rouva kapteeni päätti että pomo menee aina ekana ja kiipesi keulaan. Keula tosin on kovaa, liukasta muovia ja *PLUMPS* sinne se molskahti mereen, onneksi oli liivit päällä! Kyllähän Nessa uida osaa mutta oltiin vielä niin kaukana rannasta että nostettiin se takaisin kyytiin, ja kastuttiin kaikki. Pelastusliiveissä on kyllä niin hyvä olla tuollainen kahva mistä saa koiran kostettua, ei sillä pysty koiraa (ainakaan tällaista pötköä) kantamaan mutta nostaa pystyy!
Rannemmassa Nessa kiipesi takaisin keulaan eli ei taitanut paljoa säikähtää vaikka tippuikin mereen, ja rannassa oikeen pomppi kyydistä veteen.
Kyllä meillä oli onnellinen koira! Kun oltiin lähdössä kotiin niin Nessa jäi laiturille haukkumaan :D
Tätä jatketaan ehdottomasti kun kelit vielä lämpenee niin Nessa saa kunnolla uida kanootin vieressä eikä tule kylmä.
 |
| "Menkää te vaan kotiin, mä jään tänne!" |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti