Ystävänpäivä treenit

Nessan noin parin kuukauden treenitauko katkesi eilen. Voitte vaan kuvitella muutenkin villeimmän, hulluimman corgin mitä maa päällään kantaa ja kun se viedään noin pitkän tauon jälkeen hallille. Silmät meinas pullistua päästä. "MITÄ TEHÄÄÄÄÄÄN! TEHÄÄÄN NYYYYYYT! MITÄÄÄ!" Hyppi ja pomppi joka suuntaan ja haukkuikin. Hohhoijaa. Tämä tietää yleensä tosi "hyviä" treenejä.
Varoittelin muita ennenkuin radalle mentiin että Nessa saattaa karata (joskus juoksee toisen koiran iholle ja sitten takaisin mun luo) mutta radalta ei karannut mikä olikin meidän tavoite. Pysyi ihan kivasti kuulolla vaikka välillä lähtikin keulimaan. Oikealla puolella seuraaminen menee paljon kivemmin kuin vasemmalla seuraaminen. Miksi? Pohdittiin tätä vetäjän kanssa ja tultiin siihen tulokseen että koska olen Nessalle opettanut oikealla puolella seuraamisen myöhemmin (kun minulla itsellä jo parempi tietotaito) kun verrataan vasemmalla seuraamiseen mitä ei oikeestaan koskaan ole kunnolla ole opetettu.. Istuminen ja makaaminen meni kanssa jo ihan kivasti oikealla mutta seisominen tuotti haastetta. Puolenvaihtoa takaa ei myöskään ole treenattu mutta se meni ihan ok. Haastetta tuotti tupla-saksalainen koira oikealla... Ohjaaja oli solmussa ja koira aina eksyi vasemmalle ;) Kiva fiilis jäi vaikka vähän säheltämiseksi meni.

Sitten äkkiä juoksujalkaa vaihtamaan koiraa.

Ahtin tokotreeneissä oli tällä kertaa teemana paikallaolo ja hyppy.
Paikallaolossa otettiin Ahtin kanssa kokeenomaisesti, ja vetäjä halusi haastetta pelkuri-Ahtille ja pisti meidät keskelle. Otin tosin lyhyemmällä matkalla kun Ahti joutui muiden väliin. Hyvin pysyi, pari kertaa nousi (toisella istumaan ja toisella seisomaan) Vetäjän kanssa haluttiin lisätä haastetta, kuitenkaan tekemättä treenistä liian ahdistavaa/vaikeaa. Palkkautuuko vai painestuuko siitä kun katson sitä ja pystyn kehua samalla kun hakee turvaa. Niinpä otettiin hallin peileistä apua ja olin selin Ahtiin, ja WAU mikä muutos! Keskittyi paljon paremmin eikä noussut kertaakaan! Aina kun oli tovin katsonut minua ja huomasi että keskittyi niin kävin palkkaamassa. (tässäkään vaiheessa ei noussut kun ennen on ollut se ongelma että en voi palkata paikkiksessa välissä kun sen jälkeen aina nousee) Palkkasin Ahtin viemällä sen välillä kauemmaksi muista koirista ja se toimi kyllä hyvin.
Hypyssä keskityttiin juurikin hyppytekniikkaan (oltiinko me tokossa vai aksassa?) namialusta molemmin puolin hyppyä n 5m päässä ja vanhalla umpinaisella hypyllä niin että lautoja oli Ahtilla kolme (yleensä kaksi) ja sitten vielä molemmin puolin hyppyä laudat maassa. Jätettiin aina koira toiselle namialustalle ja apupalkkaaja meni toiselle viemään namin, minä seisoin hypyllä ja annoin käskyn. Ekalla koitti juosta ohi mutta tiukka "EI" ja pieni käsiapu niin Ahti hyppäsi nätisti ja vapautin palkalle. Sitten taas odotti toisella puolella ja palkka vietiin toiselle alustalle. Taas hyppy ja vapautus. Tätä tehtiin arviolta viisi kertaa ja viimeisellä kerralla huomasi kyllä huomattavan eron kun oikein keskittyi hyppyyn! Ehkäpä tällä säästetään herran polvet kun ollut ennen törmäilyjä yms.
Hyvä fiilis jäi näistäkin treeneistä.