perjantai 12. helmikuuta 2016

Kun natsaa niin sen kyllä huomaa

Ihanaa kun saatiin vähän lunta tänne loskan keskelle. Tosin aamulla se taitaa jo olla mennyttä. Onneksi edes tämä päivä saatiin siitä vielä nauttia! 

Taas on käynyt rutkasti tulevia (toivottavasti) pennun omistajia kylässä. Osalle haluaisi jo antaa koiran mukaan kun lähtevät meiltä kun ovat niin ihania ihmisiä. Aina ei tosin voi nappaa jokaisen kanssa. 
Kenellekkään en vielä ole _luvannut_ pentua sillä en voi tietää mitä tulee, vai tuleeko ollenkaan. Tosin mulla alkaa hahmottua vahvat lempparit jo, ja ne jotka eivät ole ylimpänä suosikkilistalla. Menen näissä asioissa aikalailla fiiliksen mukaan, haluan että tulevien pentujen omistajien kanssa natsaa kunnolla. Joidenkin kanssa tosiaan natsaa heti, toisten kanssa taas ei ollenkaan. Kiinnitän huomiota mitä ihmeellisimpiin juttuihin. 
Esimerkiksi yksi nuori mies joka kävi meillä, viipyi noin 1,5h tyttöystävänsä kanssa. Mitä tämä mies teki koko sen ajan kun keskusteltiin ja kahviteltiin? Nyppi koirankarvoja vaatteistaan! Huomasi kuinka tätä ahdisti irtokarvat (ja meillä on just koirilla loppunut karvanlähtöaika eli sitä karvaa irtoaa aika vähän) ja kokoajan nyppi niitä vaatteistaan samalla kun kehui koiriani ja kyseli tulevista pennuista todella kiinnostuneena. Naaah.. Selviääkö sellainen ihminen corgin karvanlähtöajasta? 
Sitten ne lempparit.. Kun natsaa niin natsaa. Eikä vaan mun kanssa vaan mun mies oli kanssa kaksi tuntia puhumassa corgeista ja kyseli kyseiseltä pariskunnalta kaikenlaista (kun yleensä häipyy takavasemmalle kun koirankatsojia ilmestyy meille). Kun pariskunta lähti meiltä niin mieheni tuumasi "noille on pakko myydä koira!" Samaa mieltä olen. Ja samaa mieltä olen myös monen muun pariskunnan kohdalla! 
Viime pentueen aikana suurin osa kyseli narttuja, nyt kysellään uroksia huomattavasti enemmän kuin narttuja. Muuten toiveita on laidasta laitaan, joku haluaa rauhallisempaa toinen aktiivisempaa, kolmas harrastekoiraa ja joku vaan lenkkikaveria, joku näyttelykoiraa ja joku haluaa että koiralla ehdottomasti on häntä eikä ole trikki. Kaikkia ei voi miellyttää mutta kiva että kaikki eivät halua punaista töpöurosta joka soveltuu näyttelyihin :D ja ne mielipiteet vielä muuttuu.. Itsehän tuumasin kasvattajalle kun olin Nessaa menossa katsomaan että "aivan sama minkä pennun saan kunhan se ei ole trikki" sitten näin sen pienen lihavan pörröpallon, päätin että se on minun!
Ehkäpä tämä on "pakko tulla tosi hyvin toimeen" mulle niin tärkeä juttu  kun itsellä on koirieni kasvattajiin niin lämpimät välit. Haluan että jokaisella on mahdollisuus tällaiseen fiilikseen kasvattajan kanssa kun itse olen sen saanut kokea. Soitellaan ja viestitellään ristiinrastiin ja välillä ei edes puhuta koirista. Ensi syksyksi on taas suunniteltu yhteinen reissu Ahvenanmaalle. Ja voin AINA kysyä apua, mihin vaan. Haluan itsekkin olla yhtä luotettava ja auttava kasvattaja.

Olen tosissaan alkanut odottaa tyttöjen pennutusta. Nyt vapaa-aika kuluukin koiranettiä ja corgisivuja selaten, Nessalle kun vielä ei ole sitä urosta löytynyt. Nessan urosvalinta tuntuu niin vaikealta, maailman rakkain koira josta haluan vielä mahdollisesti pennun jättää itselleni. Uroksen on siis olla aika lähellä täydellisyyttä?! Suosikit (netin perusteella) alkaa olla jo selvillä, nyt pitäisi vaan vielä koittaa niitä nähdä livenä. Suurin osa näistä on tuontikoiria. Olen ollut sitä mieltä että käytän vain uroksia jolla on blupindeksi 100 tai yli. Siinä joudun ehkä vielä löysätä, tuontikoirilla indeksit ovat vähän alhaisemmat (eikä niin varmat) kun ei ole sukulaisia tutkittu ja monia (myös suomalaisia suosikkeja) on käytetty todella paljon D/D-lonkkaisille nartuille ja pennut sitten olleet myös sitä D:tä joka myöskin laskee indeksiä. No.. Elämä on valintoja. Jossakin on joustettava. Nyt on vaan mietittävä se sopivin uros Nessalle, ja jos kukaan ei tunnu sopivalta saa pennutus jäädä. 
Seuraava harmaita hiuksia aiheuttava asia on se kumman tytöistä astutan seuraavaan juoksuun. Kun jouksevat aina samaan aikaan niin en todellakaan astuta molempia samaan aikaan. Luulen taipuvan Almaan, niin saa Roosa Alman vihdoin omakseen eikä paha kasvattaja-täti kokoajan ole sitä prinsessaa lainaamassa joka paikkaan ;) 
Ja sitten joku kehtaa vielä kysyä miksi en saa nukutuksi öisin! Hahahha!

Tässä vielä pari talvista kuvaa, saa nähdä jääkö ne tämän kevään viimeisiksi lumisiksi kuviksi! 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti