Kauhun hetkiä

Tänään oli ehkä paskin maanantai ikinä, aamulla herätys soi ja teki mieli nakata puhelin seinään "anna mun nukkua!" Kun tarpeeks kauan taistelin vastaan olikin pakko nousta, äkkiä vaatteet päälle ja koirat pissalle. Nessahan on niin laiska nykyään että se pitää suunnilleen kantaa pihalle, Ahti onneks on helppo nakki. Yleensä. Tänä aamuna se vaan istui paikallaan ja heilutteli häntäänsä katsoen mua jotenkin kysyvästi.. Voi sitä kiukun määrää kun muutenkin on väsynyt ja myöhässä ja tuo räkänokkakin alkaa urpoilla. "Hopi hopi" ja koitan antaa vähän vauhtia persuksille, no ei liikkunu, ei sitte minnekkään. Koitin nätisti sanoa ja komentaa mutta ei sitten millään. Siinä vaiheessa alkaa kellot raksuttaa.. ja paniikki ottaa vallan. Ahti ei voi nousta! Onnin herätessä mun huutoon ja itkuun sai se houkuteltua Ahtin vähän liikkumaan, tosin takajalat ei vieläkään toiminu. Mäytäkoirahalvaus, se sen on pakko olla. Mulla on varmaan oikeesti maailman paras mielikuvitus, pelottava mielikuvitus. No  äkkiä soittoa päivystävälle eläinlääkärille, käski antaa särkylääkettä ja odotella. Odottelu onkin se asia mitä vihaan eniten maailmassa.. No rimadylit naamaan ja tekstiviestiä omalle eläinlääkärille että soittaa kun herää.
Siinä sitten odotellessa ja kaiken itkun lomassa hieroin Ahtia ja alkoi vähän toivon merkkejä jo näkyä. Haluahan tuolla koiralla oli liikkua mutta jalat ei vaan kantanu, oikealle takajalalle saattoi hieman varata painoa mutta vasen oli täysin pois pelistä. Hierottiin, itkettiin ja hierottiin ja pikku hiljaa Ahti pääsi jopa vähän kävelemään, tosin selkä kyttyrässä ja muistutti enemmän vinttikoiraa kuin corgia. Kipua ei näyttänyt pahemmin olevan eikä aristanut mitään kohtaa.
Eläinlääkäri soitteli minulle ja oli myös aivan ihmeissään asiasta, käski antaa särkylääkettä,lepoa ja seurailtaisiin pari päivää josko helpottaisi. Ihmetteli kyllä tosiaan kuinka näin Ahtille kävi kun ei ole ylipainoinen, on hyvässä kunnossa ja on niin nuori, kuulemma ei koskaan ollut tavannut näin nuorta koiraa jolla olisi todettu mäyräkoirahalvaus.
Päädyin laittamaan viestiä meidän jäsenkorjaajalle joka lupasi että voidaan heti tulla sinne. Ahti käveli jo itse autolle tässä vaiheessa, tosin vaikutti känniseltä ankalta kun vaappui menemään ja pissatessa jalkaa ei voinut nostaa. Jäsenkorjaajallekkin se vaappui omin voimin. Ristiluu oli virheasennossa ja juurikin vasenpuoli oli korkeammalla kuin oikea, onneksi saatiin se paikalleen vaikka herra sitä kovasti aristelikin. Ahti juoksi autolle! Kotia päästessä alkoikin leikki Nessan kanssa kun sitä ei aamulla voitu tehdä, siinä leikkivät hetken ja laittoivat nukkumaan, puin Ahtille vielä BOT-loimen päälle ennen unia. Siinä se joku aika koisi ja koitti nousta, ja taas takapää oli todella hutera, lopulta Ahti päsi nousemaan ja hetken vaaputtua kävelikin jo normaalisti. Tämän jälkeen Ahti onkin ollut suht normaali, vähän jäykän oloinen reisistä, kävelee kuin vanha mies.
Nyt illan Ahti onkin jo härnännyt Nessaa ja leikinyt leluillansa, valoa tunneli päässä?!
Nyt oon kyllä niin hukassa ku ihminen vaan voi olla.. Voiko olla että kaikki johtui vaan siitä ristiluun virheasennosta? Tai jostain aivan muusta? Auttoiko pelkästään tuo särkylääke? Vai peittikö se nyt tämän vaivan ja uusii taas kun lopetan sen syöttämisen? Jatkotoimenpiteet? Voiko olla jokin muu kuin selkä jossa kipu on? Maha kipeä?
Huh huh... nyt on omistajien ja varmasti myös Ahtin pää pyörällä. Ei auta kuin seurailla tilannetta, jos pahenee tai uusii niin suoraan eläinlääkärille ja vaikka ei pahenisikaan, odotanko selän kuvauttamisen kanssa vielä vai.. Koitetaanko akupunktiota? Jotain muuta?
Saa nähdä tuleeko tänään uni ollenkaan, toivottavasti!